Brain-based Coaching Certificate -
Johannan oppimispäiväkirja, osa 2
Kaupallinen yhteistyö
Coachina kehittymisen onnistumisia
Olen nyt käynyt Brain-based Coaching Certificate -ohjelman ensimmäisen osion, jossa opin fasilitoimaan yksittäisen valmennuskeskustelun. Viimeisimmän lähiopetuspäivän suurin omakohtainen voitto olikin se, että onnistuin vetämään valmennuskeskustelun alusta loppuun sille määritellyssä ajassa.
Koin onnistumista mm. siinä, että coachattava löysi asiaansa selkeyttä, uusia ideoita ja seuraavat stepit toimintaan. Koin kehittyneeni myös asian ytimen kiteyttämisessä isompien kokonaisuuksien keskeltä, mikä olikin yksi tavoitteistani ensimmäisten kahden lähipäivän jälkeen. Oleellisen löytäminen on erittäin tärkeää muun muassa oivallusten syntymisen kannalta. Opin myös hidastamaan tahtia, antamaan enemmän aikaa pohdinnalle ja sietämään hiljaisuutta, joka on kasvualustaa oivalluksille.
Haluan jatkaa näissä asioissa kehittymistä edelleen. Haluan myös oppia pysähtymään oivalluksen äärelle, innostaa coachattavaa ja auttaa häntä laajentamaan oivallusta entisestään.
Coachauksen lopussa sovittuihin tehtäviin liittyen haluan varmistaa niiden realistisuuden, palastelun pienempiin osiin ja aikamäärittelyn, sekä tarkistaa, onko jotain, minkä pitää tapahtua ennen jonkin tehtävän tekemistä. Haluan myös lukea coachattavan energiaa ja varmistua siitä, että hän on sitoutunut tehtävään ja itsevarma siitä, että hän tulee tekemään sen.
Growth mindset -pohdinta syvenee
Jatkoin growth mindset -ajatuksen pohdintaa ja luin siitä oppimisalustalla jaetun mielenkiintoisen artikkelin. Growth mindset tarkoittaa uskomusta, että taidot ovat opittavissa ja kehitettävissä sen sijaan, että ne olisivat sisäsyntyisiä ja pysyviä. Artikkelissa mainittiin yrityksissä käytettävät ”Epäonnistumisten perjantait”, joissa ylemmän tason johtajat jakavat epäonnistumisiaan ja mitä ovat niistä oppineet.
Tämä innosti minua käyttämään samantyyppisiä kertomuksia tulevissa keskusteluissa oman lapseni kanssa. Uskon, että tällaiset keskustelut olisivat loistavia keinoja kasvattaa growth mindsetin ajattelutapaa siinä, miten hän itse kokee omat epäonnistumisensa. Haluan myös palkita lapseni kasvua ja kehitystä sekä opettelua, vaivannäköä ja yrittämistä pelkkien suoritusten sijaan. En myöskään halua jumiutua ajatukseen, että lapseni on tietynlainen vaan muistaa, että hänen tapansa, tottumuksensa, kiinnostuksen kohteensa ja identiteettinsä ovat muovautuvia ja voivat kehittyä läpi elämän.
Uudelleenmäärittely auttaa laventamaan ajattelua
Opimme viimeisten lähipäivien aikana myös uudelleenmäärittelyn käsitteen osana tunteiden säätelyä. Se tarkoittaa käytännössä uuden merkityksen antamista tilanteelle, mikä muovaa samalla tilanteeseen sitoutunutta tunnetta.
Olen oppinut saman ajatuksen hiukan eri tavoin useammilta eri tahoilta ja kokenut sen erittäin hyödylliseksi myös omassa elämässäni. Brené Brown käyttää tästä lausetta ”Tarina, jota kerron itselleni on…” ja Tony Robbins muotoilee asian sanoin ”Millään asialla elämässä ei ole mitään muuta merkitystä kuin se merkitys, jonka itse sille annat”.
Itse olen oppinut kysymään itseltäni ”Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa?” kun huomaan ajattelevani jumiutuneella tavalla. Uudelleenmäärittelyn toimivuudelle on myös aivoperusteinen selitys: asioiden näkeminen uudella tavalla auttaa aiemmin linkittyneitä neuroneja järjestäytymään uudella tavalla, irrottamaan aiemmista kytköksistä ja luomaan uusia.
Miten coach tukee coachattavan jatkuvaa kehittymistä
Kun siirryimme yksittäisestä coaching-keskustelusta coaching-kokonaisuuden pohtimiseen ja harjoitteluun, kävimme läpi REVIEW-mallin, joka on tapa tukea edistymistä ja keskustelurunko coachattavan jatkuvan kehittymisen tarkasteluun. Siinä käydään läpi realistiset faktat, tunnelmat, huomioidaan vaivannäkö, kaivetaan esiin oivalluksia, laajennetaan oppimista ja sovitaan mitä coachattava tekee seuraavaksi.
REVIEW-malli on mielestäni erittäin käyttökelpoinen paitsi coaching-keskustelun arvioinnissa ja eteenpäin suuntaamisessa, myös yritysten kehityskeskusteluissa. Koen, että tämän kaltainen malli olisi paljon perinteisiä kehityskeskusteluja inspiroivampi ja motivoivampi ja se vahvistaa innostavalla tavalla jatkuvaa kehittymistä ja käytännön eteenpäin suuntaavaa toimintaa, joka on tietysti myös yrityksen etu.
Coachingin havainnointi tukee omaa oppimista
Olemme koulutuksen aikana paitsi harjoitelleet coachausta, myös havainnoineet toisia coacheja. Havainnoimme jatkuvasti sitä, mitä asioita he tekevät hyvin ja missä he voisivat kehittyä. Tällaiset harjoitukset ovat auttaneet sisäistämään sitä, mikä hyvässä coachauksessa on tärkeää ja näkemään, miten pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Itsevarmuus ja coaching-kokonaisuuden hallitseminen kasvavat nimenomaan tekemisen ja reflektoinnin kautta.
Johanna Anttila
Haluatko käyttöösi valmentavan johtamisen terävimmät työkalut?
Aiotko osallistua coach-koulutukseen, mutta et ole varma, mikä vaihtoehdoista on sinulle paras?
Onko sinun työssäsi oleellista saada kaikkien aivot ja potentiaali käyttöön?
Haluatko oppia, miten neurotieteiden avulla rakennetaan parempia työyhteisöjä?
Vuodesta 1998 alkaen yli 25.000 osallistujaamme on oppinut käyttämään brain-based coachingin työkaluja ja luomaan edellytyksiä oivalluksille, oppimiselle ja onnistumisille.
Lopputuloksena on virtaavia keskusteluja, uusia ratkaisuja hankaliin kysymyksiin, aiempaa parempia tapoja ja tottumuksia, hyvinvoivia ihmisiä ja tuloksekasta yhteistä tekemistä.
Aivojen toiminnan ymmärtäminen parantaa merkittävällä tavalla coachin onnistumisen edellytyksiä.
Opassarjassa käsittelemme brain-based coachingin myönteisen muutoksen neljä elementtiä ja annamme käytännön työkaluja siihen, miten coach tukee asiakastaan tämän oppimismatkalla.
Yksi coachin tärkeimmistä tehtävistä on tukea asiakastaan saavuttamaan tila, joka auttaa valmennettavaa olemaan avoin uuden oppimiselle ja muutokselle. Opit, mikä on aivojen pääasiallinen tehtävä ja että aivomme ovat ensisijaisesti sosiaalinen elin. Esittelemme NeuroLeadership Instituutin legendaarisen SCARF-mallin ja käymme läpi, miten SCARF auttaa toimimaan coaching-tilanteessa mahdollisimman aivoystävällisesti.
Toisessa oppaassa perehdymme oivalluksen fasilitointiin. Opit, miksi oman oivalluksen syntyminen on niin oleellista ja mikä on coachin rooli valmennettavan ajattelun tukemisessa kohti oivallusta. Opit lisäksi, millaisia ovat todella toimivat, oivalluksen syntymistä edistävät kysymykset ja millaiset kysymykset puolestaan eivät edistä oivaltamista.
Kun valmennettava saa oivalluksen, coach auttaa hyödyntämään oivalluksen tuottaman innon ja energian ja suuntaamaan ne kohti konkreettista tekemistä. Opit, millainen on kokonaisen brain-based coaching -keskustelun rakenne ja mitä muita keskustelutyökaluja kysymisen lisäksi taitava coach käyttää tukiessaan asiakkaan ajatteluprosessia.
Neljännessä oppaassa opit, miten coach tukee asiakastaan luomaan uusia, entistä toimivampia tapoja ja tottumuksia. Coach palaa yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin ja auttaa asiakasta saamaan tekemisestään
opit talteen. Jatkokeskustelussa syntyy lisää oivalluksia ja uusia keinoja liikkua kohti tavoitetta.